Kokkikerho on nyt Muonakilta!
Kokkikerho sai suuren kunnian olla Hämeenlinnan Keskiaikayhdistyksen ensimmäinen kilta ja killan Suurmestarina toimii Marjukka, joka on vetänyt yhdessä Jessen kanssa Kokkikerhoa vuodesta 2022.
Löydät meidät Instagramista @keskiaikakeittio
Osallistuminen edellyttää yhdistyksen jäsenyyttä, liity jäseneksi tästä!
Kokkikerho kattoi kevätjuhlan 29.3.! Tarjoilu sisälti mm. possua, sienimunakasta, yrttisiä juureksia, katajanmarjalla marinoitua kalaa, pippurisia manteleita, tuoretta leipää ja keskiaikaisilla resepteillä tehtyjä säilykkeitä.
Kokit kokeilivat yrttejä ja mausteita isommalla kädellä 21.2.
Possua marinadissa, yrttisiä porkkanoita, pippurisia manteleita sekä sienimuhennosta, joka ajoittuu 1200-luvulle.
Kokkikerhossa tehtiin meadia 7.2. Puolen vuoden päästä pääsemme maistamaan miten meni.
Kokkikerho aloitti vuoden 2024 hyppäämällä muinaiseen viikinkikulttuuriin 17.1.!
Graavattua nieriää, häränpaistia valkosipulilla, simppeliä pannuleipää eli flatbreadia ja omenapekonia tinjamilla maustettuna.
Itä-Euroopan keskiaikakeittiöstä löytyy runsaasti makuja! Kokkimme tutustuivat siihen 29.11. blinien, solyankan, borssin, linssipadan sekä munatotimaisen kogel mogelin siivittämänä.
Kokkikerho riehaantui sienistä 20.9. ja teki kuutta erilaista piirakkaa. Phjat olivat kaikki vehnättömiä, aineksina käytettiin mm. kikherneitä, kauraa, hirssiä ja ruista. Sienikavalkaadiin lukeutuivat kehnäsienet, mustatorvisienet, suppilovahverot ja kanttarellit.
Sahtihan onnistui erinomaisesti ja yhdistyksen jäsenet pääsivät arvostelemaan kokkikerhon tuotoksia.
Kokkikerhossa tehtiin sahtia 7.5. muinaisolutguru Mika Laitisen johdolla. Jäsenillä riitti kysymyksiä keskiaikaisista valmistusmenetelmistä ja etenkin villiyrteistä. Saamme tietää parin viikon päästä onnistuivatko keitoksemme.
26.4. Teimme jättimäisen satsin vappusimaa, mikä meni kuin kuumille kiville! Kokkikerhon simasirkus kulminoitui Linnanpuiston Munkkikioskin tarjonnaksi ja asiakkaat olivat enemmän kuin tyytyväisiä.
Mystiset Arabimaat kiehtoivat keskiaikakeittiömme matkaavia kokkeja 5.4.. Niillä main syötiin lammasta ja vuohta, sitruunoita, aprikooseja, appelsiineja, munakoisoja sekä pinaattia ja sahramia. Kokkikerho teki kuitenkin kasvispohjaisen kattauksen linssisopasta, hummusista, crepeseistä ja sahramilla maustetusta artisokkakeitosta.
22.3. seuraava kokkailumatka vei meidät vuoristomaisemiin ja upeisiin laaksoihin. Keski-Euroopan kuningaskunnissa syötiin possua ja riistaa. Rasvassa keitettyjä leivonnaisia kirkko katseli karsaasti, mutta varsinkin lihaviksi kutsutut saksalaiset pitivät itsepintaisesti kiinni perinneherkuistaan. Keski-Eurooppa oli vilkasta kaupankäynnin aluetta ja maa sopivaa viljelyyn ja karjan pitämiseen. Alueilla kasvatettiin myös paljon hedelmiä.
Kokkikerho matkasi Ranskasta Britanniaan 1.3.!
Keskiaikaisen Englannin aateliset söivät luultavasti paremmin kuin nykyajan ihmiset, mutta köyhien ahdinko oli eri asia. Eriarvoisuuden kontrasti oli räikeä ja siinä missä eliitti maisteli kukkoa viinissä, valkoinen leipä särpimenä, talonpojan lautasella oli harvoin edes lihaa.
Kokkikerhon kokit tekivät mm. artesaanimakkaroita, naurista kylkiäiseksi ja kuninkaanpiirakkaa.
Kokkikerho jatkoi Eurooppalaista kulinaristikiertuettaan 1.2.2023 hienostuneen ranskalaisen keittiön uumeniin.
Ranskalainen ruoanlaittotaito on maailman kuulua ja tunnetaan jo keskiajalta lähtien.
Ruoka sai paljon vaikutteita muista maista ja merovingien ja karolingien jälkeläiset ovatkin osanneet ottaa keittiönsä käyttöön niistä parhaat ja maukkaimmat.
Aloitimme uuden vuoden 18.1.2023 maakohtaisilla makuseikkailuilla ja ensimmäisellä kerralla loihdimme keskiaikaisten taiteilijoiden innoittamina välimerellisiä herkkuja Italiasta.
Käsin tehtyä pastaa ja parmesania maisteltiin lihattomassa lasagnessa ja raviolissa. Pekoni taas toi makua pannulasagneen.
Kokkikerho valmisti talonpoikaisruokia 30.11.
Mitä alemman kansaluokan jäsenet sitten söivät? Ohraa. Ohraa kaikissa muodoissa ja potagea, joka oli yleisnimitys muhennoksesta. Se saattoi sisältää sipulia, herneitä, porkkanaa, kaalia ja lihaa tai kalaa, jos sitä oli saatavilla.
Leipä oli ruista, kauraa, ohraa tai niiden sekoituksia. Syötiin myös paljon puuroja ja vellejä. Mausteena käytettiin suolaa ja yrttejä, joita kotipuutarhassa kyettiin kasvattamaan.
Kokkikerhon pöytään saatiin erityisen harvinainen kanapaisti, sillä talon eläimistä huolta pitävä poika kiinnostui ohikulkevista ristiretkeläisistä eikä täten huomannut karkulaista, joka päätyi kärrynpyörän alle. Kanat olivat äärimmäisen arvokkaita keskiajalla, eikä niitä syöty muualla kuin rikkaiden pöydissä.
9.11. keittiössämme tehtiin talvisia ruokia
Menussa oli hirven lihaa sinapinsiemenillä maustettuna, hunajanauriksia, Tuomaan juomaa, kaurateetä, kotijuustoa, aroniahilloa, korvasienipiirakkaa, mausteisia manteleita ja itse tehtyä sinappia.
26.10. leivoimme aikakauteen sopivaa leipää
Hunajalla maustettu keskiaikainen maalaisleipä sai rapean kuoren ja juustoilla täytetty hatsapuri on peräisin 1100-luvun Georgiasta.
12.10. teimme keskiaikaisia jälkiruokia, Sambocade-juustokakun, paahdettuja mausteisia manteleita ja itämaisia Hais-palleroita.
Kokkikerho käy läpi:
- Keskiaikaisen ruoanlaiton perusteet (tyypilliset raaka-aineet, eurooppalainen ylhäisön ja alhaison keittiö)
- Yrtit ja mausteet sekä niiden kasvatus ja historia
- Ruokaa luonnosta, metsästys ja keräily (sienet, kasvit, riista)
- Rohdot ja uskomukset
- Keskiaikaiset juomat; sahti, olut, viini, sima ja niiden valmistus
Hämeenlinnan Keskiaikayhdistys ry 