Kokkikerho

Keskiaikaisessa keittiössä on seljankukkaa, metsäsieniä, punaviinipäärynöitä ja paistettua possua!

Jesse ja Marjukka vetävät kokeellista keskiaikakeittiöön sijoittuvaa kokkailukerhoa.

Löydät meidät Instagramista @keskiaikakeittio

Seuraava kokkailumatka vie meidät vuoristomaisemiin ja upeisiin laaksoihin. Keski-Euroopan kuningaskunnissa syötiin possua ja riistaa. Rasvassa keitettyjä leivonnaisia kirkko katseli karsaasti, mutta varsinkin lihaviksi kutsutut saksalaiset pitivät itsepintaisesti kiinni perinneherkuistaan. Keski-Eurooppa oli vilkasta kaupankäynnin aluetta ja maa sopivaa viljelyyn ja karjan pitämiseen. Alueilla kasvatettiin myös paljon hedelmiä.

Kokkikerho kokoontuu 22.3.

Osallistuminen edellyttää yhdistyksen jäsenyyttä, liity jäseneksi tästä!

Kokkikerho matkasi Ranskasta Britanniaan!
Keskiaikaisen Englannin aateliset söivät luultavasti paremmin kuin nykyajan ihmiset, mutta köyhien ahdinko oli eri asia. Eriarvoisuuden kontrasti oli räikeä ja siinä missä eliitti maisteli kukkoa viinissä, valkoinen leipä särpimenä, talonpojan lautasella oli harvoin edes lihaa.
Kokkikerhon kokit tekivät mm. artesaanimakkaroita, naurista kylkiäiseksi ja kuninkaanpiirakkaa.

Kokkikerho jatkoi Eurooppalaista kulinaristikiertuettaan 1.2.2023 hienostuneen ranskalaisen keittiön uumeniin.
Ranskalainen ruoanlaittotaito on maailman kuulua ja tunnetaan jo keskiajalta lähtien.
Ruoka sai paljon vaikutteita muista maista ja merovingien ja karolingien jälkeläiset ovatkin osanneet ottaa keittiönsä käyttöön niistä parhaat ja maukkaimmat.


Aloitimme uuden vuoden 18.1. maakohtaisilla makuseikkailuilla ja ensimmäisellä kerralla loihdimme keskiaikaisten taiteilijoiden innoittamina välimerellisiä herkkuja Italiasta.

Käsin tehtyä pastaa ja parmesania maisteltiin lihattomassa lasagnessa ja raviolissa. Pekoni taas toi makua pannulasagneen.

Kokkikerho valmisti talonpoikaisruokia 30.11.

Mitä alemman kansaluokan jäsenet sitten söivät? Ohraa. Ohraa kaikissa muodoissa ja potagea, joka oli yleisnimitys muhennoksesta. Se saattoi sisältää sipulia, herneitä, porkkanaa, kaalia ja lihaa tai kalaa, jos sitä oli saatavilla.

Leipä oli ruista, kauraa, ohraa tai niiden sekoituksia. Syötiin myös paljon puuroja ja vellejä. Mausteena käytettiin suolaa ja yrttejä, joita kotipuutarhassa kyettiin kasvattamaan.
Kokkikerhon pöytään saatiin erityisen harvinainen kanapaisti, sillä talon eläimistä huolta pitävä poika kiinnostui ohikulkevista ristiretkeläisistä eikä täten huomannut karkulaista, joka päätyi kärrynpyörän alle. Kanat olivat äärimmäisen arvokkaita keskiajalla, eikä niitä syöty muualla kuin rikkaiden pöydissä.

9.11. keittiössämme tehtiin talvisia ruokia

Menussa oli hirven lihaa sinapinsiemenillä maustettuna, hunajanauriksia, Tuomaan juomaa, kaurateetä, kotijuustoa, aroniahilloa, korvasienipiirakkaa, mausteisia manteleita ja itse tehtyä sinappia.

26.10. leivoimme aikakauteen sopivaa leipää

Hunajalla maustettu keskiaikainen maalaisleipä sai rapean kuoren ja juustoilla täytetty hatsapuri on peräisin 1100-luvun Georgiasta.

12.10. teimme keskiaikaisia jälkiruokia, Sambocade-juustokakun, paahdettuja mausteisia manteleita ja itämaisia Hais-palleroita.

Kokkikerho käy läpi:

  • Keskiaikaisen ruoanlaiton perusteet (tyypilliset raaka-aineet, eurooppalainen ylhäisön ja alhaison keittiö)
  • Yrtit ja mausteet sekä niiden kasvatus ja historia
  • Ruokaa luonnosta, metsästys ja keräily (sienet, kasvit, riista)
  • Rohdot ja uskomukset
  • Keskiaikaiset juomat; sahti, olut, viini, sima ja niiden valmistus